Reissu Lembonganille

Nyt on viimeinen kouluviikko lähtenyt käyntiin ja viimeiset hetket Balilla alkaa olla edessä. Toissa viikonloppuna lähdettiin käymään vielä yhdellä Balin saarista Lembonganilla. Reissuun lähti kaikki meidän villalta ja sen lisäksi myös muita vaihtareita. Lembongan ei ole turistien keskuudessa vielä niin suosittu saari kuin esimerkiksi Gilit ja sen huomasi hyvin, sillä saarella oli todella rauhallista. Miinus puolena tässä oli se, että iltaisin jos halusimme lähteä jonnekkin viettämään iltaan niin suurin osa ravintoloista oli kiinni tai menivät kiinni jo puolenyön aikaan. Yhtenä iltana istuskelimme rantabaarissa viimeisenä asiakkaina ja työntekijöiden piti tulla häätämään meidät pois, koska halusivat laittaa baarin kiinni jo kahdeltatoista.. 

                                               

Näkymä hotellilta

Ensimmäinen päivä saarella meni lähinnä siinä, että otettiin aurinkoa hotellilla ja uiskenneltiin meressä, jossa vesi oli kirkkainta mitä olen täällä tähän mennessä nähnyt. Meri oli täysin tyyni ja lilluimmekin vedessä yhteensä monta tuntia. Perjantaina kävimme aamusta vuokraamassa skootterit ja lähdimme kiertämään saarta niillä. Skootterit ovat kätevä tapa nahdä kaikki paikat saarella ja suuntasimmekin ensimmäisenä saaren toiseen päähän katsomaan mangrove metsää. Kyseessä on siis vesialue, jossa kasvaa mangrovepuita ympäriinsä, jotka ovat muodostaneet alueelle metsän, jossa menee jokia joita pitkin voi halutessaan mennä veneellä. Hetken mietinnän jälkeen päätimme ottaa allemme venekyydin ja lähdimme kiertämään aluetta paikallisen papan johdatuksella. Seuraavaksi etapiksi otimme Lembonganin vieressä sijaitsevan Ceninganin saaren, johon pääsi kätevästi siltaa pitkin. Silta oli tosin hiukan kyseenalaisen näköinen riippusilta, joka oli niin kapea, että jos joku tuli vastaan niin ohittaminen ei ollutkaan niin helppoa. Silta myös heilui jonkin verran mikä teki ajamisesta vielä vaikeampaa. Onneksi sain itse vain istua kyydissä poikien kyysätessä tyttöjä. Ceninganin saari oli vielä rauhallisempi kuin Lembongan eikä siellä loppujenlopuksi ollut oikeastaan mitään ihmeellistä nähtävää. Ajeltiin hetken aikaa saarella, jonka jälkeen palasimme toiselle saarelle ja kävimme katsomassa devils tear nimisen paikan sekä rannan, joka sijaitsi sen vieressä. Koska meillä oli skootterit iltaan asti käytössämme päätimme lähteä vielä illalla katsomaan auringonlaskua ja juomaan yhdet drinkit. Tämä auringonlasku oli hienoin mitä olen koskaan nähnyt, sillä taivas oli täysin pilvetön ja maisemat olivat huikeat.

Mangrove metsä

Devils tear

Lauantaiksi olimme varanneet sukelluksen kahteen eri divepointiin niiden kanssa, jotka omistavat sukelluskortin. Ensimmäinen sukelluspaikka oli Lembonganin vieressä sijaitsevan saaren Nusa Penidan rannikolla ja korallit olivat taas todella hienoja ja värikkäitä, sellaisia mitä tämän jälkeen tulee tuskin vähään aikaan näkemään. Meille ei oltu tarkalleen kerrottu minkälaisiin paikkoihin menisimme sukeltamaan ja toinen sukellus yllätti meidät kaikki, sillä emme osanneet odottaa mitään sellaista. Toinen paikka oli siis nimeltään mangrove point, joka oli drift divingin point eli paikka, jossa virtaus meressä on niin kova, että sielä sukeltaminen on lähinnä virran mukana menemistä. Aluksi kun laskeuduimme pohjaan ja huomasimme, että virtaus on todella kova, taisimme kaikki hiukan yllätyä ja ainakin minä menin jopa hiukan paniikkiin. Hetken totuttelun jälkeen virtaukseen kyllä tottui, mutta koko sukellus oli melkoista räpiköintiä kun yritti pitää itsensä hallinnassa ettei osuisi eteen sattuviin koralliseinämiin.. Sukelluksen jälkeen ohjaaja kertoi meille, että menimme sukelluksen aikana kahden kilometrin matkan puolessa tunnissa, joka on sukeltaessa aika kova vauhti. Oli kyllä kokemisen arvoinen sukellus, jota tuskin olisi tullut tehtyä kuudennella sukelluskerralla, jos olisi tienyt mitä se todellisuudessa on.

Lembonganin reissu oli mukava rentoutumis ja hauskanpito loma ja nyt onkin sitten koulussa alkanut tenttiviikko, jonka jälkeen koulunkäynti täällä on vihdoin paketissa. Viimeisinä päivinä koulun lisäksi olisi tarkoituksena keretä vielä nauttimaan auringosta ennen kuin onkin aika palata takaisin kotiin Suomeen!

- Nina

Terveisiä Vietnamista ja Thaikuista!

Niin kuin Noora edellisessä postauksessa kertoi, oltiin tosiaan Jeminan ja kaverini Kaisan kanssa lomailemassa Vietnamissa ja Thaimaassa muutamaman viikon ajan. Ensimmäisenä käytiin Vietnamissa kahdessa eri paikassa, jonka jälkeen lähdimme Thaimaaseen ranta- ja kaupunkilomailemaan. Nyt ollaan taas takasin Balilla ja vielä olisi muutama lomapäivä jäljellä ennen kuin on aika palata taas koulun penkille.

Lähdettiin tosiaan reissuun pari viikkoa sitten torstaina heti loman alettua. Ensimmäisenä suuntasimme kohti Vietnamia ja yhtä sen suurinta kaupunkia Ho Chi Mihniä. Heti perillä Saigonissa(toinen nimi samalle kaupungille) törmäsimme Kaisaan lentokentällä ja lähdimme suunnistamaan kohti hostellia. Perille päästyämme, selvisi, että kyseinen hostelli sijaitsee keskellä vilkkainta baarikatua ja meteli huoneessa oli myös sen mukainen.. Ensimmäisenä tavoitteena olikin löytää kaikille korvatulpat, sillä nukkumisesta ei olisi tullut mitään ilman niitä. Muutenkin koko kaupunki oli erittäin meluisa, sillä skoottereita ja autoja oli enemmän kuin tarpeeksi. Liikenne verrattuna Baliin (jonka liikenne on myös aika sekava) oli kaoottinen ja tuntui siltä, että tööttiä soitettiin jokaisen esteen tullessa eteen. En ollut tätä ennen nähnyt missään niin paljon skoottereita kuin tässä kaupungissa oli.. Tien ylittäminen oli joka kerta yhtä pelottavaa ja lopulta tien yli piti vain loikkia, toivoen samalla, että pääsee hengissä tien toiselle puolelle.

Ensimmäiset maisemat Saigonista

Jemina pääsi testaamaan Vietnamilaista työntekoa

Saigon

Tytöt ja hullu liikenne

Kävimme reissun aikana tutustumassa sotamuseoon sekä teimme päiväreissun kaupungin lähellä sijaitseville Chu Chi -tunneleille, joita paikalliset ovat käyttäneet sodan ainkana piilopaikkoinaan. Oli erittäin mielenkiintoista ja pysäyttävää kuulla tarinoita sodasta ja siitä, miten se yhä vaikuttaa ihmisten elämään Vietnamissa. Muuten kaupunkiloma meni lähinnä kauppoja ja muita nähtävyyksiä kierrellessä ja kävimme myös yhtenä iltana testaamassa paikallisen yöelämän Kaisan kanssa. Meno baarissa oli melko ahdistava, sillä baari oli todella pieni ja ihmisiä aivan liikaa niin pieneen tilaan. Oli kuitenkin hauska nähdä millainen yöelämä isossa Aasialaisessa kaupungissa on!

Myös Suomi oli päässyt sotamuseon seinälle

Löydettiin kaveri Chu Chistä Kaisan kaa

Kaupunkilomailun jälkeen kaipasimme jo aurinkoa ja rantoja, ja onneksi seuraavana vuorossa olikin yksi Vietnamin saari nimeltä Phu Quac. Lento saarelle Saigonista kesti vain 45 minuuttia ja fiilis sielä oli täysin erilainen kuin kaupungissa. Heti perille päästyämme huomasimme kuinka hiljaista ja rauhallista saarella oli. Oletin, että paikka olisi ollut pahempi turistirysä, mutta oletukset osottautuivat täysin vääriksi. Koska paikka ei ole vielä kovin suuressa suosiossa turistien keskuudessa ja pahin turistikausi oli juuri lopuillaan, saarella oli erittäin vähän ihmisiä. Oli kuitenkin kiva, että pääsi näkemään myös sellaisen paikan maailmassa, jota ei ole vielä pahemmin pilattu turismilla.

Maisemat saarella olivat todella kauniita, ja vuokrasimmekin heti skootterit, joilla kiersimme eri rantoja pitkin saarta. Ensimmäisenä päivänä teimme hieman huonon reittivalinnan ja päädyimme ajamaan rantaa pitkin menevää hiekkatietä.. Tie oli todella huonossa kunnossa ja täynnä kiviä, mutta jatkoimme matkaa siinä toivossa, että se vaihtuisi paremmaksi jossain vaiheessa. Niin ei kuitenkaan käynyt ja lopulta olimmekin ajaneet kyseistä tietä lähemmäs 20 kilometriä.. Toisena päivänä päätimme lähteä ajamaan eri suuntaan kuin edellisellä kerralla ja eksyimmekin sattumalta todella kivalle pienelle rannalle, johon jäimme nauttimaan auringosta, vaikka olimmekin kaikki tulipunaisia edellisen päivän skootteriseikkailun ansiosta.. Olimme saarella yhteensä kolme päivää, joka oli ihan riittävä aika nähdäkseen minkälainen meininki paikassa oli. Lähtöpäivänä odotimmekin jo kovasti Jeminan kanssa, että pääsisimme Thaimaan puolelle, sillä kumpikaan meistä ei ollut ikinä käynyt kyseisessä maassa.

Skobailua

Paikallinen Nightmarket

Vietnamin seikkailujen jälkeen suuntasimme ensimmäisenä Bangkokiin. Tarkoituksena oli viettää ensin yksi yö Bangkokissa, jonka jälkeen menimme viikonlopuksi kaupungin rannikolla sijaitsevalle saarelle Koh Sametille. Saavuimme Bangkokiin iltapäivästä ja päätimme lähteä vielä illalla katsomaan kuuluisaa Buddha patsasta. Patsas oli järkyttävän iso ja se oli valmistettu kokonaan kullasta. Nähtävyys sijaitsi sisällä yhdessä thaimaalaisessa palatsissa, joita Bangkokissa oli kymmeniä. Väsyneinä aikaisesta herätyksestä lähdimme takasin hotellille tuktukilla, joka oli hauskaa verrattuna normaaleihin taksikyyteihin. Niillä matkustaminen oli paljon kivempaa kuin metrolla seikkailu, mutta korkeamman hinnan takia otimme tuktukin alle vain siinä tilanteessa, jos jalat eivät enää kantaneet järkyttävän kuumuuden takia. Bangkokissa on muuten älyttömän kuuma ilma ja tuntuu siltä, että olisi saunassa jatkuvasti. Vaikka luulisi, että on Balilla tottunut jo jatkuvaan kuumuuteen, niin Bangkokin ilmasto oli kyllä vieläkin ahdistavampaa. Jopa illalla pilvenpiirtäjän katolla ilma oli yhtä kuuma ja myös tuulenpuuskat olivat vain kuumaa ilmaa.

Kaisa ja Buddha

Tuktukissa

Perjantaina meillä oli tarkoitus mennä Jeminan kanssa hommaamaan uudet viisumit Indonesiaan, mutta paikalle päästyämme selvisikin, että lähetystö oli kiinni emmekä saaneet vietyä hakemuksia lähetystöön ollenkaan. Ärsyyntyneinä tapahtuneesta lähdimme matkamaan metrolla kohti bussiterminaalia, josta bussit lähtevät kohti Koh Sametia. Matkasimme saarelle Bangkokista bussilla ja sen jälkeen lautalla ja yhteensä matka kesti suunnilleen neljä tuntia. Samet poikkesi täysin Vietnamin Phu quacista, sillä saari oli pienempi ja kaikki asutus oli keskittynyt vain pienelle alueelle. Hotellin respasta saimme kuulla, että samana päivänä rannalla järjestettäisiin rantabileet, jotka kuulostivat enemmän kuin hyvältä sen jälkeen mitä oli aikaisemmin päivällä tapahtunut. Päätimmekin siis lähteä katsomaan mikä meno rannalla oli ja ilta jatkuikin sitten pitkälle yöhön hauskoissa merkeissä! Seuraavana päivänä emme jaksaneet tehdä mitään ihmeellistä vaan menimme vain loikoilemaan läheiselle rannalle.. Vikana päivälle varasimme snorklausretken, joka osottautui kuitenkin hiukan pettymykseksi. Pysähdyimme retkellä kaksi kertaa snorklaamaan, joista toisella kerralla näimme muutamia kaloja, mutta toisella pysähdyksellä olimme niin syvällä, että edes pohjaa ei näkynyt. Oli kuitenkin hauska kiertää saari veneellä ja nauttia jälleen kerran auringosta.

Hedelmäkojut tuli tutuksi tän loman aikana

Aurinkoa snkorlausretkellä

                                       

Viimeisenä etappina ennen kotiin lähtöä olimme vielä muutaman yön lisää Bangokissa Jeminan kanssa kun Kaisa lähti takasin kotiinsa Phuketiin. Olimme päättäneet, että keskitymme loppuloman lähinnä shoppailuun, sillä nähtävyykisen kiertely ei erityisemmin kiinnostanut kumpaakaan meistä. Yksi temppeli käytiin kyllä katsomassa ja se riitti hyvin meille. Bangkok on unelma paikka shoppaajalle, sillä sieltä löytyy sekä merkkivaatteita, että halpoja marketteja, jotka olivat täynnä kaikenlaista ostettavaa. Löysimmekin kiitettävästi uusia vaatteita ja lisääkin olisi voinut ostaa jos laukkuun olisi vielä mahtunut!

Käytiin skybarissa drinksuilla

Nyt ollaan Jeminan kanssa kahdestaan taas Balilla ja nautitaan vielä hetken aikaa hiljaisuudesta ennen kuin muu porukka tulee takaisin lomaltaan! Noora kertoo palattuaan heidän matkakuulumisistaan ja yritetään muutenkin tulevaisuudessa olla vähän aktiivisempia tämän blogin kirjottamisen kanssa.. Eihän meillä kuitenkaan ole kuin enää reilu seitsemän viikkoa aikaa täällä, jonka jälkeen on aika palata takaisin Suomeen! Aika on mennyt liian nopeasti ja tuntuu hassulta ajatukselta, että enää niin vähän aikaa jäljellä täällä..