Rantaa ja hyttysiä

No niin pienen hiljaiselon jälkeen voisin taas raapustella meidän kuulumisia. Muutama viikko takaperin lähettiin Ninnun, Jaakon, Laurin ja yhden vaihtari Suvin kanssa Sanurin rannalle. Matka kesti noin puoli tuntia. Ranta oli aivan erilainen meidän kotirantaan verrattuna. Koska me asutaan Balin länsirannikolla, ovat meidän rantamme erittäin aaltoisia, eivätkä oikein sovellu uimiseen ellei nauti pesukoneessa pyörimisestä. Aallot tuovat mukanaan myös jonkun verran roskaa.... Sanuri on kuitenkin itärannikolla, jossa meri on huomattavasti rauhallisempaa. Hiekka oli ihanan kultaista eikä rannalla ollut aallon aaltoa. Täydellinen kokovartalonmarinointi ranta. Sää ei ollut mikä parhain auringonottoon ja saimmekin nauttia rannasta keskenämme, sillä missään ei näkynyt ristin sielua.

Muutama viikko sitten viikonloppuna olimme vaihteeksi vaihtaribileissä eräiden vaihtareiden villalla ja teemana oli toogat. Tarkoituksena oli etsiä Prisman tapaisesta suurmarketista perus valkoisia lakanoita. Tehtävä osottautui kuitenkin mahdottomaksi. Loppujen lopuksi lainasimmekkin lakanat villamme respasta. Ahdistavia kapistuksia nuo toogat.. Mutta eikun lakant ylle ja menoksi!

Samaisen viikonlopun sunnuntaina otimme suunnaksi sunnuntaibrunssin. Hinta oli paikalliseen tasoon nähden aika kallis, noin 10 euroa. Odotimmekin jotain mahtavaa mutta todellisuus ei kuitenkaan vastannut ihan odotuksiamme. Brunssilla oli lähinnä paikallista ruokaa eli riisiä ja nuudelia, joka alkaa ainakin itselläni tulla yli äyräiden. Itse odotin eniten kinkkua ja juustoa leivän päälle, mitä on hirveä ikävä mutta nämä haaveet saa ilmeisesti Balilla unohtaa. Hyvää oli kuitenkin!

Viime viikolla saimme seuraksemme Niklaksen Suomi vierailijan. Keskiviikkona otimmekin hieman omaa lomaa koulusta ja lähdettiin pienellä porukalla käymään Balin keskiosissa Ubudissa. Ubudin tarjontaan kuuluvat lukuisat riisipellot, tiheä sademetsä sekä monkey forest. Matka kesti skootterilla puuduttavat puolitoista tuntia. Jonkin aikaa kierreltyämme paikallisella torilla (joiden myyjät olivat huomattavan paljon enemmän aggressiivisia kuin muualla) lähdimme apinametsään. Apinametsä on iso sademetsäalue, jossa sai pitää tavaroistaan tarkkaa huolta apinoiden juoksennellessa hulluna ympärinsä. Apinat oli aika hauskoja mutta osa myös hieman uhkaavia. Varsinkin apinavauvat olivat hauskoja temmellessään. Metsä oli kuitenkin ehdottomasti käymisen arvoinen kokemus.

Torilla tönöttämässä

Temppeli

Niklas sopeutumassa kaltaistensa joukkoon

Ruokailun jälkeen yritimme löytää Tripadvisorissa kehutun maisemapolun. Emme kuitenkaan ikinä löytäneet perille, sillä tripadvisorkaan ei tuntunut tietävän tämän polun tarkkaa sijaintia. Jonkun aikaa pyörittyämme päätimme lähteä kotia kohti, sillä täällä ei ole kiva ajaa pimeän jälkeen teiden ollessa niin huonossa kunnossa. Varsinkin keskustan ulkopuolella teissä on iso monttuja ja ne yleensä huomaa vasta liian myöhään, sillä katuvalaistuskaan ei ole parhaasta päästä.

Kuva kotimatkalta

Vaihto alkaa olla nyt puolessa välissä ja ollaan oltu Balilla jo kaks kuukautta! Hirvittää, että aika vaan vilisee silmissä ja hirveesti olis vielä mitä pitäis keretä tehä. Ikävä on eniten suomalaista ruokaa. Äiti saakin kattaa pöydän notkuvasti kun palataan suomeen! ;) Ruokaikävää kuitenkin helpottaa suomivieraiden tuomat tuliaiset, kuten viime viikolla saamani ruisleipä. Skootterilla ajosta olen oppinut jopa nauttimaan täälä, sillä se on niin ihanan näppärää ja halpaa. Litra maksaa 50 senttiä ja viikossa bensaan menee ehkä joku 2-3 euroa. Sillä saakin huristella jonkun verran. Aurinkoon ei vielä ole kyllästynyt ja tähän kokoaikaiseen nihkeään olotilaankin on jo tottunut. Ainut mikä välillä hieman ärsyttää on koulu ja tapa miten he hoitavat sielä asioita. Informaation kulku on välillä lähes olematonta. Mutta tämän viikon jälkeen meillä alkaa kahen viikon loma ja lähdemme pienelle Aasia kiertuelle. Mutta siitä kuitenkin lisää sitten myöhemmin!

-Noora